HISTORIALLISET RUUSUT SUOMESS -1  
HISTORIALLISET RUUSUT SUOMESS -2 ARTIKKELIT
HISTORIALLISET RUUSUT SUOMESSA -3 HOMEPAGE
   
TARHAKURTTURUUSUT  
   
Vaikka kurtturuusu tuotiin Eurooppaan jo 1700-luvun lopussa, jalostus alkoi vasta 1860-luvulla Pietarissa Venäjällä.
N. 1870 Pietarin tiedeakatemian kasvitieteellisen puutarhan johtaja Eduard Regel toi markkinoille purppuranpunaisen ruusun ’Tsaritsa Severa’, ’Kaiserin des Nordens’ (R. davurica x jokin tarhakurtturuusu ).  Pietarilainen Regel & Kesselringin taimitarha toi taimia myös Suomeen, jossa  
ruusu sai myös suomenkielisen nimen ’Pohjolan Kuningatar’.
Tämä ruusu on säilynyt vanhoissa puutarhoissa Pohjois-Suomeen asti. ’Kaiserin des Nordens’ on siro pensas, jonka pienet vaaleat lehdykät ovat teräväkärkiset. Pienehköt kukat ovat kerrannaisia, tumman purppuranpunaisia. Jälkikukinta vähäistä eikä kiulukoita yleensä muodostu.
Rosa x majorugosa, ( R. majalis x R. rugosa ), pietarinruusu, jota on löydetty eri puolilta Suomea, voisi ehkä myös olla Regelin jalostama, vaikka sen alkuperästä ei ole tietoa.
Pietarinruususta kasvaa vähitellen komea, yli 2 m korkea, kaarevaoksainen pensas, joka muodostaa runsaasti juurivesoja. Runsas kukinta alkaa kesäkuun lopussa. Kukka on melko suuri violetinpunainen, vaaleneva. Syksyllä pietarinruusu huomataan voimakkaan oranssinpunaisen ruskavärinsä ansiosta. Väriloistoa lisäävät punaiset, litteänpyöreät kiulukat.
   
Tarhakurtturuusuilla on paljon hyviä ominaisuuksia: ne ovat kauniita, terveitä, tuoksuvia, kestäviä, helppohoitoisia, pitkään kukkivia, niillä on keltainen ruskaväri ja koristeelliset isot syötävät kiulukat ja niitä on helppo lisätä juurivesoista. Kaikesta huolimatta kaikki eivät pidä tarhakurtturuusuista. Ne eivät taida olla kovin suosittuja Keski-Euroopassa.
Suomessa kasvatetaan useita vanhoja kestäviä ranskalaisia tarhakurtturuusuja kuten
’Blanc Double de Coubert’, Cochet-Cochet, Ranska 1892
’Belle Poitevine’, Charles Bruant, Ranska 1894
‘Souvenir de Philémon Cochet’, Ranska 1899
‘Roseraie de l’Haÿ’, Cochet-Cochet, Ranska 1901.
Saksassa kurtturuusut risteytettiin usein arkojen ruusujen, mm. teehybridien kanssa, joten ne eivät ole kestäneet pohjoisessa:
’Conrad Ferdinand Meyer’, Dr. Müller, Saksa 1899
’Dr. Eckener’, Berger, Saksa 1928
   
   
Kestävyytensä takia tarhakurtturuusuja on säilynyt vanhoissa puutarhoissa. Koska niitä ei ole pystytty tunnistamaan, niille on annettu uudet nimet.  
   
’Ristinummi’ (R. spinosissima x rugosa? )
Harvinainen kestävien ruusujen risteymä, joka saattaisi olla peräisin Venäjältä.
Se löytyi 1990-luvun alussa Ristinummen asemalta Järvenpäästä Etelä-Suomesta.
’Ristinummi on roteva, 2,5 m korkea, pysty, terve pensas. Yksinkertaiset isot kukat ovat vaaleanpunaiset, keskeltä kellertävät. Pyöreitä punaisia kiulukoita muodostuu melko paljon.
Pimpinellaruusuperimän ansiosta tiilen- tai viininpunainen ruskaväri ja rugosaperimän johdosta mahdollisesti joitakin kukkia vielä syksyllä.
   
’Katri Vala’,
kaunis löytöruusu Katri Valan puistosta Helsingistä.
N. 2 m korkea, leveä pensas, joka muodostaa erittäin paljon juurivesoja. Suurehko kukka on kerrannainen, violetinpunainen, voimakkaasti tuoksuva. Kiulukoita muodostuu vain vähän.
   
’Martta’,  
löydetty Oulusta. Matalakasvuinen, juurivesoja muodostava pensas, joka kukkii jo kesäkuun puolivälissä. Kukka puolikerrannainen, violetinpunainen. Litteänpyöreitä kiulukoita muodostuu runsaasti.
   
Neuvoksenruusu, R. x spaethiana (R. palustris x R. rugosa) ja
neuvoksettarenruusu, R. x spaethiana ’Spek’s Improved’
Ruusuja on säilynyt vanhoissa puutarhoissa. Niitä on aikaisemmin käytetty perusrunkoina ja varsinaisten ruusujen kuoltua ne ovat säilyneet. Ne ovat 1,5 – 1,8 m korkeita pensaita, lehdykät ovat kapeita, harmaanvihreitä. Neuvoksenruusun kukat ovat melko suuria, yksinkertaisia, roosanvärisiä.
Neuvoksettarenruusun kukat ovat puolikerrannaiset, vaaleanpunaiset.
   
Pappilan Neito
löytynyt Pohjois-Suomesta Piippolan Leskelän kylästä, jossa sitä kasvoi pihoilla ja pappilan puutarhassa. Se kasvaa 1,5 m korkeaksi pensaaksi. Kukat ovat puolikerrannaisia, puhtaan valkoisia, tuoksuvia. Suuria kiulukoita muodostuu runsaasti koristamaan ruskankeltaista pensasta syksyllä.
   
   
Suomessa ei ole pelkästään tyydytty kasvattamaan vanhoja historiallisia ruusuja, vaan on jalostettu myös pohjoiseen ilmastoon sopivia, kestäviä lajikkeita. Jalostajaryhmä Joy, Kahila & Kangaspunta on tuonut viime vuosina markkinoille monta upeaa ruusua:
tarhapimpinellaruusu ’Tove Jansson’,
tarhakurtturuusut ’Sointu’ ja ’Sävel’,
puistoruusut ’Ilo’, ’Loiste’ ja ’Lumo’.
Itse olen risteyttänyt eniten suosikkejani ranskanruusuja. Suosiota ovat saaneet mm.
’Asta’, ’Auli, ’Charles Baudelaire’, ’Merveille’. Taimistoista on saatavana myös joitakin damaskon, tarhakurttu- ja tarhapimpinellaruusujani.
Lisätietoja on kotisivuillani (www.simolanrosario.com) ja Suomen Ruususeuran sivuilla (www.ruususeura.fi)
   
 
ARTIKKELIT  
   
HOMEPAGE